Olen taas toiminut ravintolaoppaana useammallekkin ihmiselle viime aikoina. Siispä ajattelin koota teille listan näkyviin perusteluineen. Me diggaillaan enemmän yksityisistä ravintoloista kuin isommista ketjuista, mutta on tähän listalle päässyt pari HOKkilaistakin.

Helsingissä ihmisillä menee ilmeisen hyvin. Viikollakin pöytävarauksen saaminen saattaa olla haasteellista ja viikonlopun varauksen kanssa pitää olla aikaisin liikenteessä. Vink vink.

Pukeutumisesta. Helsingissä saa kulkea aika vapaasti missä kuteissa vaan, mutta silti miehenä laittaisin illalla Postresiin pikkutakin. Pelmenimestassa taas on hyvä käydä vaikka kasvimaalta/mökiltä tullessa- vaatteiden pestävyys on joskus arvossaan jos siellä sattuu olemaan jotkut isommat paistajaiset menossa.

 

Lempiravintolani on Atelje Finne Eläinmuseon ja kauppakorkeakoulujen välissä Etu-Töölössä.  Paikka menee oman budjetin rajoihin jos on kohtuullinen juomien kanssa.  Mielellään tuhlaan siellä muiden rahoja. Siellä saa perinteistä hyvää ruokaa uudella tavalla laitettuna. Onneksi Palle on oppinut tekemään heidän taivaallista siankylkirullaa kotona. Mutta minä joka en diggaile sen kummemmin jälkiruokia liputan lakritsipaahtovanukkaan puolesta ja madelinet laventelijäätelöllä ovat kertasyömisellä nousseet taivaallisten kastiin. Finnessä on se huono puoli että akustiikka voi olla haasteellinen. Kaksistaan ja nelistään se vielä menee, mutta isommalla seurueella voi olla vaikeaa jutella. Kolme ruokalajia 39€

Finnen Antolla ja Heikillä on toinenkin ravintola: Kruunuhaan Kuurna. Siellä akustiikka on vielä kauheampaa. Tila on aivan uskomaton Helsingin mittakaavassa. Ei meillä olla totuttu hienoihin holvikaariin. Keskustelulle tämä aiheuttaa hassuja efektejä, saatat kuulla paremmin naapuripöydän yhden henkilön ajatukset kuin oman seuralaisesi puheet. Kolme ruokalajia 37€.  

Fiininpää italialaista haluttessa suosittelen ihmisille yleensä Ristorante Gastonea Korkeavuorenkadulla. Kotoisammin Dagmarinkadun Benjam’s Bistro tai lapinlahdenkadun Zio Pepe ovat hyviä. Kolmessa Sepässäkin olen saanut kohtuullisen hyvää ruokaa, mutta siinä on mielestäni ketjutus havaittavissa. Loistavaa pitsaa epäammattimaisella palvelulla saa Sähkötalon Il’duetosta. Ja Urkin Fantasia, uuh ja aah. Kinkku, katkarapu, aurajuusto, salami ja tuore herkkusieni. Ikävää että artisokka on poistettu valikoimista. Urkin pitsat on niin isoja että jopa minä ja Pallekin jaetaan yks. Urkin palvelu on välillä niin ja näin, mutta musta tuntuu että kanta-asiakkaana saan tylytyksen kaupan päälle.

Kunnon kotiruokaa ja korttelikapakkameininkiä on Hietsun kirpparin naapurissa oleva Salve. HOK-Elantoa parhaimmillaan.  Salven silakat. Nam nam. Anoppikin tykkää.

Toinen silakoistaan tunnettu paikka on Sikala eli Sea Horse Kapteeninkadulla. Uuh ja aah. Paikka johon ei turistina todellakaan eksyisi noin vain- punaiset valot ikkunoissa antavat hieman erilaista signaalia. Ystävälliset portsarit ovat ammattikuntansa harvinaisia jäänteitä. Meillä on tapana jakaa alkuun iso kalakeitto. Siitä riittää useammallekin syöjälle sillä se on valtava. 5-6 henkeä syö siitä alkupaksi. Muita vakkariruokia on niiden silakoiden lisäksi täytetyt silakkapihvit ja paistettu maksa. Ja vorsmack tietty. Kun asiaan lisätään kanta-asiakkaana hoiperteleva Andy McCoy, niin hehkeetähän se on.

Retkeilykohdetta vailla oleville suosittelen poikkeamista Kirkkonummen Cittarin parkkipaikalla Bistro O Matissa. Eikös kuullosta herkulliselta osoitteelta? Mutta yes! Sieltä saa todellisia lähiruokaherkkuja. Sunnuntaibrunssi on aivan ihanaa nautittavaa, palveluakin löytyy. Hinnat kohtuulliset. Jos sunnuntaina pitäisi saada brunssia Helsingissä niin valintani olisi ehdottomasti Alia Mustikkamaalla. Itse brunssia en ole siellä nauttinut, muuten ravintolan tarjonnasta olen onneksi päässyt nauttimaan.

Jos joku muu haluaa maksaa laskun ja syödä paremmin niin valinta on vaikeaa. Demo? Postres?

Jonain lauantaina vielä suuntaan Bellevuen Zakuskapöydän kimppuun. Muita kokeilemattomia mestoja jotka ovat päässeet lyhyelle listalle on Muru ja La Table.

 

Tässä näin alkuun. Huomaan että hieman elitististä ehkä. Mutta on mulla vielä muutama muukin mainitsemisen arvoinen mielessä. Niitä sitten myöhemmin lisää.